KIINASSA TAVATTU LINTUINFLUENSSAA SIIPIKARJASSA Viikolla
5 Kiina vahvisti H5N1 -lintuinfluenssatapauksen siipikarjassa Guangxin alueella,
Etelä-Kiinassa. Sittemmin vastaavat tapaukset on vahvistettu Hubein ja Hunanin
maakunnissa ja niitä epäillään Anhuin, Shanghain, Guangdongin, Zhejiangin,
Henanin, Yunnanin ja Xinjiangin alueilla. Kiinan viranomaisten mukaan
ihmistartuntoja ei ole esiintynyt. Aiemmin lintuinfluenssatapauksia todettiin
mm. Vietnamissa, jossa ollut myös muutamia kuolintapauksia. WHO
on antanut Kiinalle suosituksia taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja todennut
sen olevan vielä lyhyen ajan sisällä mahdollista. Ottaen huomioon taudin
nopean leviämisen siipikarjan keskuudessa ja siipikarjan suuret keskittymät
Kiinassa, WHO on pitänyt mahdollisena sen leviämisen useammille alueille (kuin
Guangxi).
WHO on keräämässä asiantuntijaryhmää Kiinan vastuuviranomaisten
(maatalousministeriö, terveysministeriö) avuksi. WHO ei ole suosittanut
matkustamisen rajoittamista alueelle tapausten perusteella. Lisätietoja:
www.ktl.fi (Kansanterveyslaitos)
www.who.org
(Maailman terveysjärjestö)
GUANGDONGISSA MUUTAMA SARS-TAPAUS ALKUVUODESTA
Kiinan
terveysministeriö ja WHO vahvistivat 5.1.2004 ensimmäisen sars-tapauksen
(Guangdongin maakunta Etelä-Kiinassa), johon ei liity
laboratorio-onnettomuutta, sen jälkeen kun epidemia julistettiin saaduksi
hallintaan 5.7.2003. Tammikuun 31. päivään 2004 mennessä Kiina ilmoitti
yhteensä neljästä tapauksesta (3 todettua ja yksi todennäköinen). WHO ei
ole suosittanut matkustamisen rajoittamista alueelle tapausten perusteella.
WHO
ei ole asettanut mitään rajoituksia matkailulle tai kaupankäynnille Kiinassa
alkuvuodesta todettujen sars-tapausten perusteella.
Lisätietoja:
www.ktl.fi (Kansanterveyslaitos)
www.who.org
(Maailman terveysjärjestö)
ULKOASIAINMINISTERIÖ/TYÖSUOJELU- JA TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ Ohjeita sars-epidemia-alueelle olevalle
henkilöstölle Työsuojelu-
ja terveydenhuoltoyksikkö on päivittänyt ohjeen sarsepidemia-alueella
oleville. Ohjeet perustuvat tämänhetkisiin tietoihin taudin tarttumistavoista
ja lisäohjeistusta annetaan tilanteen niin vaatiessa. Tämän perusohjeen lisäksi
noudatetaan aina paikallisten terveysviranomaisten ohjeita. WHO järjestää kansainvälisen tieteellisen tapaamisen Genevessä kesäkuun puolivälissä. Tarkoitus on arvioida taudin leviämisen estämisen strategiaa ja käsitellä sarsista eri puolilla maailmaa selvitettyä tutkimustietoa. Valtaosa sarsista tarttuu pisaratartuntana Ensisijainen tartuntatapa on läheinen kontakti sarsia sairastavaan henkilöön. Suurin osa sairastuneista on ollut sairaanhoitohenkilökuntaa tai sairastuneiden perheenjäseniä, jotka ovat altistuneet potilaan hengitystie- tai muille eritteille. Lisäksi tartunta voi tapahtua käsien välityksellä, mikäli sairaan ihmisen eritteitä joutuu käsien mukana silmiin tai suuhun. Toistaiseksi ei tiedetä varmasti kuinka kauan potilas on tartuttava ennen oireiden alkua ja niiden jälkeen. Uusimpien tutkimustulosten mukaan sars -virusta on löytynyt sairastuneiden potilaiden ulosteista. Tätä esiintyy yleisesti myös muilla tunnetuilla hengitystieinfektioita aiheuttavilla viruksilla. Toistaiseksi ei tiedetä kuinka pitkään ja kuinka suuria määriä virusta on sairastuneen kehon eritteissä. WHO:n sivuilla on julkaistu ensimmäinen yhteenveto viruksen elinajasta eri tilanteissa. Oireettomista henkilöistä toiseen ei toistaiseksi ole todettu tartuntoja eikä oireettomana tarvitse rajoittaa elämäänsä tai ottaa yhteyttä lääkäriin. Suu-nenä-suojuksen käyttö arvioidaan tilanteen mukaan Sars -tartunnan saaminen oireettomalta henkilöltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä. Siksi suu-nenä-suojuksen käyttöä ei suositella terveydenhuollon ulkopuolella Suomessa. Poikkeuksia ovat potilaan lähikontaktit esimerkiksi samassa taloudessa asuvat, jotka voivat altistua potilaan hengitystie- tai muille eritteille. Mikäli potilas ei kykene maskia käyttämään voivat lähikontaktit käyttää sitä välttääkseen eritteille altistumista. Tarve arvioidaan tilannekohtaisesti.
Mikrobilääkkeillä ei voida estää tartunnan saamista. Tartunnan estämiseksi
ei ole myöskään olemassa rokotetta. Koronavirukseen tehoavaa viruslääkettä
ei toistaiseksi ole käytettävissä. Potilaita on hoidettu kortisonilla ja
ribaviriinia sisältävällä viruslääkkeellä. Lisäksi potilaat ovat saaneet
antibiootteja, jotka tehoavat tavanomaisiin keuhkokuumetta aiheuttaviin
mikrobeihin
· Huolehdi käsienpesusta, muista käyttää nestemäistä saippuaa ja käytä
kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen.
Taudin yleisin ensioire on korkea kuume (yli 38 °C), johon voi liittyä vilunväristyksiä,
päänsärkyä, lihassärkyä ja ripulia. Muutaman päivän kuluttua voi
ilmaantua kuivaa yskää ja hengenahdistusta. Muita ylähengitystieoireita kuten
nuhaa ja kurkkukipua esiintyy sen sijaan harvemmin. Sairaalatutkimuksissa
voidaan todeta veren matala happipitoisuus (hypoksia) tai keuhkokuume röntgenkuvassa. Mikäli henkilö sairastuu korkeaan kuumeeseen, johon liittyy yskää tai
hengenahdistusta 10 vuorokauden kuluessa epidemia-alueelta poistumisen jälkeen,
tulee ottaa puhelimitse yhteyttä oman alueen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen
ja hakeutua hoitoon sieltä annettujen ohjeiden mukaan. Kansanterveyslaitos on
laatinut tarkemmat ohjeet alueella matkustaneille.
Suomessa on otettu käyttöön geenimonistukseen perustuva ns. PCR -testi, jolla
voidaan osoittaa sarsin aiheuttaja, uusi koronavirus. Testi tehdään hoitavan lääkärin
pyynnöstä epäiltäessä sarsia. Testi voidaan tehdä esim. imulimasta, ysköksestä
tai verestä. Koska testin herkkyyttä ei vielä tiedetä, negatiivinen tulos
PCR -testissä ei sulje pois sars-tautia. Testistä ei ole hyötyä terveiden
ihmisten tutkimisessa. Virusvasta-aine-testiä ei meillä vielä ole käytössä. Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. WHO suosittelee sars -tapauksessa eristystä 7 vuorokauden ajan sairaalasta kotiuttamisen jälkeen. Mikäli henkilöä on koko ajan hoidettu kotona, eristystä suositellaan 7 vuorokauden ajan sen jälkeen, kun kuume on laskenut alle 38°C . Lämpö tulisi mitata toipilasvaiheessa kahdesti päivässä ilman kuumetta alentavien lääkkeiden vaikutusta. Jos kuume nousee toipilasvaiheessa uudelleen yli 38°C tai oireet pahenevat, potilaan tulee ottaa yhteyttä häntä hoitavaan yksikköön. Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.
Sillä estetään tartuntoja epäillystä tai varmennetusta tartunnankantajasta
muihin henkilöihin. Todennäköisen sars -tapauksen lähikontakteille suositellaan karanteenia 10 päiväksi.
Potilaan eristys tapahtuu yleensä vapaaehtoisesti terveydenhuoltohenkilökunnan
ohjeiden mukaan. Kunnan terveysviranomaisen toimivaltaan kuuluva potilaan
tahdonvastainen eristäminen tai terveen henkilön karanteeni ovat
tartuntatautilain mukaan mahdollisia yleisvaarallisissa tartuntataudeissa,
joihin myös sars kuulu. Henkilöryhmiin kohdistuvasta karanteenista päättää
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö. / Home / Maps /
|